Laina-aika on tietysti yksi lainan tärkeimmistä ehdoista: se nimittäin määrittää, kuinka kauan velkaa maksetaan takaisin ja kuinka paljon siitä lopulta maksetaan korkoja.
Pidempi laina-aika voi tuntua houkuttelevalta pienemmän kuukausierän vuoksi, mutta samalla kokonaiskustannukset kasvavat. Tästä syystä laina-aika kannattaisi lähtökohtaisesti pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyenä.
Eri lainatyypeissä laina-ajoissa on suuria eroja, ja joissain tapauksissa myös viranomaiset ja laki rajoittavat niiden pituutta. Lue alta, mikä on pisin mahdollinen laina-aika ja miksi pitkä maksuaika ei aina ole järkevin ratkaisu!
Mitä laina-aika tarkoittaa?
Laina-aika on käytännössä se ajanjakso, jonka kuluessa laina maksetaan takaisin sovittujen erien mukaisesti. Se voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosikymmeniin lainatyypistä ja sopimusehdoista riippuen.
Yleisesti ottaen lyhyempi laina-aika tarkoittaa suurempia kuukausieriä mutta pienempiä kokonaiskorkoja. Pidempi laina-aika tekee kuukausieristä kevyempiä, mutta korkoja kertyy enemmän.
Ero on helposti havainnollistettavissa. Esimerkiksi 20 000 euron kulutusluotto 5 prosentin korolla:
- 5 vuoden laina-aika: kuukausierä noin 377 €, kokonaiskulut noin 2 620 €.
- 10 vuoden laina-aika: kuukausierä noin 212 €, kokonaiskulut noin 5 440 €.
- 15 vuoden laina-aika: kuukausierä noin 158 €, kokonaiskulut noin 8 440 €.
Sama laina, mutta yli kolminkertainen korkokulu, kun maksuaikaa venytetään 5 vuodesta 15 vuoteen.
Laina-aikojen pituudet eri lainatyypeissä
Asuntolainat
Suomessa asuntolainojen enimmäispituutta on rajoitettu. Finanssivalvonnan suositus on, että asuntolainan maksimiaika on pääsääntöisesti 25 vuotta. Joissakin poikkeustapauksissa, kuten ensiasunnon ostajilla, laina-aika voi venyä 30 vuoteen.
Pitkä maksuaika voi auttaa erityisesti kalliilla asuntomarkkinoilla pääsemään omistusasumisen alkuun.
Toisaalta esimerkiksi 300 000 euron asuntolaina 25 vuoden ajalla voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja enemmän korkoja kuin 15 vuoden laina.
Kulutusluotot ja joustoluotot
Kulutusluotoille ei ole Suomessa lakiin kirjattua enimmäisaikaa, mutta käytännössä lainanantajat asettavat ylärajoja. Yleinen vaihteluväli on 1–15 vuotta.
Pituus riippuu lainasummasta, hakijan maksukyvystä ja luoton tyypistä. Esimerkiksi Lainaluotsin lainapalvelut tarjoavat kulutuslainoille hyvin monelaisia ehtoja ja maksuaikoja.
Joustoluotoissa laina-aikaa ei aina määritellä tarkasti, vaan velka on maksettavissa joustavasti vähimmäiserin. Tämä voi venyttää maksua jopa vuosikymmenten mittaiseksi, jos maksut jäävät pieniksi.
Opintolainat
Opintolainojen takaisinmaksuajat voivat olla hyvinkin joustavia. Pankin kanssa sovitaan maksusuunnitelma, joka tyypillisesti ajoittuu usean vuoden ajalle opintojen päättymisestä.
Jos maksukyky on heikko, takaisinmaksua voidaan lykätä ja maksuaikaa pidentää. Opintolainoissa myös korkokulut ovat pääsääntöisesti kevyimmästä päässä.
Autolainat ja osamaksut
Autolainat ja ajoneuvojen osamaksusopimukset ovat yleensä 1–8 vuoden mittaisia.
Pidemmät ajat voivat pienentää kuukausikuluja, mutta samalla ajoneuvo ehtii menettää merkittävästi arvoaan ennen kuin se on maksettu.
Miten laina-aika vaikuttaa kustannuksiin?
Laina-ajan valinta on tasapainoilua maksukyvyn ja kustannusten välillä. Jokainen laina ja jokaisen yksilön tilanne on keskenään hyvin erilainen.
Pidempi aika antaa taloudellista liikkumavaraa arjessa, mutta samalla lainasta maksetaan enemmän korkoa – joskus tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä.
Inflaatio voi syödä rahan arvoa ja siten pienentää pitkän lainan suhteellisia kustannuksia tulevaisuudessa. Toisaalta korkojen mahdollinen nousu voi kasvattaa menoja yllättävästi.
Milloin pitkä laina-aika on järkevä?
Pitkä laina-aika voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, kun:
- Tulot ovat epävakaat ja halutaan varmistaa, että kuukausierä pysyy kohtuullisena.
- Halutaan sijoittaa säästyvä rahamäärä muualle, kuten osakkeisiin tai remontteihin.
- Kyseessä on suuri kertaluontoinen hankinta (esim asunto), jota ilman pitkä maksuaika ei olisi mahdollinen.
Kuitenkin mikäli taloudessasi suinkin riittää puskuria, lyhyempi laina-aika on usein kannattavampi: pienemmät kokonaiskustannukset ja nopeampi velattomuus ovat aina hyvästä.
Miten valita sopiva laina-aika?
Lainan kilpailuttaminen esimerkiksi Omalainan kaltaisen palvelun kautta on paras tapa varmistaa, että laina-aika ja korot sopivat omaan talouteen.
Kannattaa tehdä vertailu eri lainapalveluiden ehdoista, jolloin on helppo nähdä, mitä maksimi- ja minimiajat eri lainatyypeissä ovat ja mitä ne merkitsevät kokonaiskustannuksissa.
Hyvin tehty vertailu voi säästää jopa tuhansia euroja lainan elinkaaren aikana – ja auttaa löytämään sopivan tasapainon kuukausierän ja kokonaiskulujen välillä.
Yhteenveto
Laina-ajan pituus ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan päätös, joka vaikuttaa koko laina-ajan taloudelliseen arkeen.
Lyhyempi maksuaika säästää korkokuluissa, mutta vaatii suurempia kuukausieriä. Pitkä maksuaika keventää maksutaakkaa, mutta nostaa kokonaiskustannuksia.
Ennen lopullista päätöstä kannattaa aina laskea, miten eri laina-ajat vaikuttavat omaan tilanteeseen – ja vertailla vaihtoehdot huolellisesti.
Lue myös: Mikä on Lotta Haralan pituus?
