Päivän pituus vaihtelee Suomessa dramaattisesti: lyhimmillään talvipäivänseisauksessa Helsinki saa valoa noin 5 tuntia 50 minuuttia, kun taas kesäpäivänseisauksessa aurinkoa riittää lähes 19 tunnin ajan.
Muutos on yksi Suomessa asumisen tunnusomaisimmista piirteistä, ja se vaikuttaa arkirytmiin, mielialaan ja jopa terveyteen.
Miksi päivän pituus muuttuu?
Päivän pituuden vaihtelun syy on Maan akselin kaltevuus suhteessa kiertorataan auringon ympäri.
Maapallo kiertää aurinkoa noin 23,5 asteen kulmassa, mikä tarkoittaa, että eri vuodenaikoina pohjoisnapa osoittaa vuorollaan kohti aurinkoa ja vuorollaan poispäin.
Kesällä pohjoinen pallonpuolisko kallistuu aurinkoa kohti: aurinko nousee korkealle taivaalle, päivä on pitkä ja yöt lyhyitä tai jopa valoisat.
Talvella tilanne kääntyy päinvastaiseksi. Suomen leveysasteilla, noin 60–70 pohjoisessa, tämä vaihtelu on huomattavasti voimakkaampaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Päivän pituus taulukko – Helsinki vs. Tampere
Alla oleva päivän pituus taulukko näyttää kuukausittain, kuinka paljon päivänvaloa Helsingissä (leveysaste 60°N) ja Tampereella (61,5°N) on keskimäärin kuukauden puolivälissä.
Luvut ovat likimääräisiä ja perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja kansainvälisten aurinkolaskureiden tietoihin.
| Kuukausi | Helsinki (60°N) | Tampere (61,5°N) |
|---|---|---|
| Tammikuu | 6 t 15 min | 5 t 55 min |
| Helmikuu | 8 t 20 min | 8 t 00 min |
| Maaliskuu | 11 t 10 min | 10 t 55 min |
| Huhtikuu | 14 t 20 min | 14 t 10 min |
| Toukokuu | 17 t 10 min | 17 t 05 min |
| Kesäkuu | 18 t 55 min | 19 t 10 min |
| Heinäkuu | 18 t 10 min | 18 t 20 min |
| Elokuu | 15 t 30 min | 15 t 25 min |
| Syyskuu | 12 t 20 min | 12 t 10 min |
| Lokakuu | 9 t 20 min | 9 t 05 min |
| Marraskuu | 6 t 45 min | 6 t 25 min |
| Joulukuu | 5 t 50 min | 5 t 30 min |
Tampere sijaitsee noin 1,5 astetta pohjoisempana kuin Helsinki, mikä näkyy taulukossa selvästi: kesällä Tampereella on hieman enemmän valoa, talvella hieman vähemmän.
Ero ei ole suuri, mutta se kasvaa mitä pohjoisemmaksi mennään. Rovaniemellä (66°N) talven pyhimpänä kaamos tarkoittaa, ettei aurinko nouse lainkaan taivaanrannan yläpuolelle useaan viikkoon.
Päivänseisaukset ja päiväntasaukset
Vuodessa on neljä tärkeää aurinkoastronomista pistettä, jotka rytmittävät päivän pituuden muutosta.
Kesäpäivänseisaus osuu Suomessa noin 21. kesäkuuta. Tällöin päivä on pisin ja yö lyhyin. Helsingissä aurinko laskee vasta noin kello 22.49 ja nousee jo kello 3.54, jolloin todellista pimeyttä ei juuri ole.
Talvipäivänseisaus on noin 21. joulukuuta, jolloin päivä on lyhyin. Helsinki saa valoa vajaat 6 tuntia, ja aurinko nousee matalalle, noin 6,5 asteen korkeuteen taivaanrannasta.
Kevätpäiväntasaus on noin 20. maaliskuuta ja syyspäiväntasaus noin 23. syyskuuta. Näinä päivinä päivä ja yö ovat teoriassa yhtä pitkiä, kumpikin noin 12 tuntia. Käytännössä päivänvaloa on hieman yli 12 tuntia, koska auringon valopiiri ilmakehässä venyttää hämärää ja aamunkoittoa.
Kuinka nopeasti päivä lyhenee tai pitenee?
Muutos ei ole tasainen läpi vuoden. Nopeimmin pituus muuttuu kevät- ja syyspäiväntasausten tienoilla: Helsingissä päivä pitenee tai lyhenee huhtikuussa ja elokuussa lähes neljä minuuttia vuorokaudessa.
Päivänseisausten lähellä muutos hidastuu merkittävästi. Tästä tulee nimitys ”seisaus”: aurinko ikään kuin pysähtyy hetkeksi ennen kuin alkaa liikkua takaisin. Kesäkuun lopussa ja joulukuun lopussa päivän pituus muuttuu vain muutaman sekunnin vuorokaudessa.
Päivän pituuden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin
Valon määrä vaikuttaa suoraan elimistön melatoniinin ja serotoniinin tuotantoon.
Talvella, kun päivän pituus jää alle kuuden tunnin, monilla suomalaisilla esiintyy kaamosväsymystä tai kaamosmaskennusta, jota kutsutaan lääketieteellisesti sesonkisidonnaiseksi masennushäiriöksi (SAD, Seasonal Affective Disorder).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kaamosmasennuksesta kärsii arviolta 10 prosenttia suomalaisista vuosittain, ja lievempää kaamosväsymystä kokee jopa 25–30 prosenttia väestöstä.
Kirvasvalohoito, jossa käytetään vähintään 2 500 luksin kirkasvalolampppua 20–30 minuutin ajan aamulla, on todettu tehokkaaksi hoidoksi useissa tutkimuksissa.
Toisaalta pitkät kesäpäivät voivat häiritä unta, sillä kirkas valo estää melatoniinin eritystä myös yöllä. Pimennysverhot ovat Suomessa kesäisin monelle välttämättömyys.
Napapiiri ja kaamos – ääripisteet Suomessa
Rovaniemi sijaitsee juuri napapiirillä (66,5°N), joka on se leveyspiiri, jolla aurinko ei talvipäivänseisauksena lainkaan nouse ja kesäpäivänseisauksena ei laske.
Käytännössä Rovaniemellä kaamos kestää noin kaksi viikkoa joulukuun lopulla, ja yötön yö juhannuksen tienoilla kestää noin kaksi kuukautta.
Pohjois-Lapissa, esimerkiksi Utsjoella (69,9°N), kaamos on selvästi pidempi: aurinko ei nouse taivaanrannasta noin 51 vuorokauden aikana marras-tammikuussa.
Vastaavasti kesällä aurinko ei laske noin 70 vuorokauden ajan.
Käytännön vinkkejä päivänvalon seuraamiseen
Päivän pituutta voi seurata kätevästi Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta, jossa on saatavilla tarkat auringonnousu- ja laskuajat paikkakunnittain.
Timeanddate.com -palvelu tarjoaa vastaavat tiedot kansainvälisesti ja mahdollistaa myös historiallisen vertailun.
Jos haluat ennakoida valoisuuden muutoksia arjessa, kannattaa merkitä kalenteriin ainakin päivänseisaukset ja päiväntasaukset.
Syyspäiväntasauksen jälkeen valo vähenee nopeasti, ja valmistautuminen esimerkiksi kirkasvalolampulla jo lokakuussa on monelle tehokas tapa tasoittaa kaamos-aaltoa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on lyhin päivä Suomessa?
Lyhin päivä on talvipäivänseisauksen aikaan noin 21. joulukuuta. Helsingissä päivän pituus on tuolloin noin 5 tuntia 50 minuuttia ja Tampereella noin 5 tuntia 30 minuuttia. Pohjois-Lapissa aurinko ei nouse lainkaan.
Milloin päivä on pisin Suomessa?
Pisin päivä on kesäpäivänseisauksessa noin 21. kesäkuuta. Helsinki saa valoa lähes 19 tuntia ja Tampere hieman enemmän, noin 19 tuntia 10 minuuttia. Rovaniemellä yötön yö alkaa jo ennen juhannusta.
Kuinka paljon päivän pituus eroaa Helsingin ja Tampereen välillä?
Ero on pieni mutta mitattava. Tampere sijaitsee noin 1,5 astetta pohjoisempana, joten kesällä siellä on noin 15 minuuttia enemmän valoa ja talvella noin 20–25 minuuttia vähemmän kuin Helsingissä.
Milloin päivä pitenee nopeimmin keväällä?
Nopeimmillaan päivä pitenee maaliskuun lopun ja huhtikuun aikana, jolloin valoisuus lisääntyy noin 3–4 minuuttia joka päivä. Kevätpäiväntasauksen jälkeen muutos on selkeästi havaittavissa jo viikossa
