Poronkuseman pituus on noin 7,5 kilometriä. Poronkusema on yksi suomalaisen kansanperinteen tunnetuimmista ja hupaisimmista mittayksiköistä.
Kyse ei kuitenkaan ole vitsistä vaan aivan todellisesta matkan mittayksiköstä, jota on aikanaan käytetty erityisesti Lapissa.
Mitä tarkoittaa poronkusema?
Poronkusema tarkoittaa etäisyyttä, jonka poro kykenee kulkemaan reen edessä ennen kuin se pysähtyy virtsaamaan.
Se on siis luonnonmukainen, poron fysiologiaan perustuva mittayksikkö. Poronkusemaa on käytetty erityisesti Lapissa aikana, jolloin porot olivat tärkeä kulkuväline talvisilla taipaleilla.
Kun matkaa mitattiin poronkusemina, ei tarvittu kelloa tai mittanauhaa – riitti, että tiesi, kuinka monta ”kusemaa” oli kuljettu.
Lue myös vinkit miten kasvaa pituutta.
Mikä on poronkuseman pituus?
Poronkuseman pituudeksi on arvioitu noin 7,5 kilometriä, mutta lukema vaihtelee lähteestä riippuen. Joidenkin mukaan se voi olla niinkin vähän kuin 5 kilometriä tai jopa yli 10 kilometriä.
Erot selittyvät poron iällä, terveydellä ja maaston vaativuudella. Yleisimmänä käytetään kuitenkin noin 7,5 kilometrin arviota.
Vertailun vuoksi: maraton on hieman yli 42 kilometriä, joten siihen mahtuu noin kuusi poronkusemaa. Koulumatka, joka on esimerkiksi 3 kilometriä, on puolikas poronkusema.
Miten poronkuseman pituus määräytyi?
Porot ovat kärsivällisiä kulkijoita, mutta kuten kaikki eläimet, ne tarvitsevat taukoja. Yksi luonnollinen pysähdys tapahtuu silloin, kun poro pysähtyy virtsaamaan.
Nämä pysähdykset olivat säännöllisiä ja helposti havaittavia, joten niitä alettiin pitää mittayksikkönä.
Poro ei tietenkään kulje aina täysin samaa matkaa ennen pysähdystään, joten poronkusema on välillä likimain arvio.
Poronkusema kansanperinteessä
Poronkusema on jäänyt elämään suomen kieleen osin huumorimielessä. Sanaa käytetään usein leikillisesti kuvaamaan epämääräistä, mutta kohtalaisen pitkää matkaa.
Esimerkiksi joku saattaa sanoa: ”Se kylä on tästä vain poronkuseman päässä”, tarkoittaen että sinne ei ole mahdottoman pitkä matka, mutta ei ihan kävelymatkan päässäkään.
Tällaiset kansanperinteestä kumpuavat mittayksiköt kuvaavat hyvin sitä, kuinka ihmiset ovat ennen mitanneet maailmaa luonnon ja arjen rytmien kautta.
Vaikka poronkusema ei ole koskaan ollut virallinen mittayksikkö, se on vakiintunut osaksi suomalaista sanastoa ja kulttuurista mielikuvitusta.
Voiko poronkusemaa käyttää vielä nykyään?
Käytännössä poronkusema ei ole enää käytössä matkan mittaamiseen, mutta sanana ja kulttuurisena ilmiönä se elää vahvasti.
Se näkyy muun muassa matkailumainoksissa, kansanperinnettä käsittelevissä jutuissa ja joskus jopa opasteteksteissä, kun halutaan tuoda esiin paikallista huumoria ja historiaa.
Poronkusema voidaan siis nähdä enemmän kulttuurisena jäännöksenä kuin todellisena mittayksikkönä.
Samalla tavalla kuin ”kivenheitto” tai ”sauvakävelymatka”, se kertoo enemmän tunnelmasta kuin täsmällisestä mitasta.
Yhteenveto
Poronkusema on vanha ja humoristinen mutta historiallisesti todellinen matkan mittayksikkö, joka tarkoittaa suunnilleen 7,5 kilometrin matkaa – eli niin pitkää matkaa kuin poro jaksaa kulkea ennen virtsaamistaan.
Vaikka se ei ole virallinen mitta, poronkusema elää suomalaisessa kielessä ja kulttuurissa edelleen vahvasti.
Se muistuttaa meitä ajasta, jolloin luonnon rytmit määrittivät arjen tahdin ja matkaa mitattiin tavalla, joka oli sekä konkreettinen että inhimillinen.
