Suomi on pitkään tunnettu teknologian edelläkävijänä ja digitaalisen kehityksen mallimaana. Kaikki alkoi Nokiasta ja vaikka Nokia on pitkälti poistunut perussuomalaisen arjesta, on sen luoma vahva pohja olemassa. Viime vuodet ovat muuttaneet suomalaisten verkkokäyttäytymistä syvällisemmin kuin osasimme odottaa. Älypuhelimet eivät ole enää pelkkiä viestintävälineitä. Ne ovat muodostuneet kiinteäksi osaksi jokapäiväistä elämäämme aamusta iltaan. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Käytännössä jokaisella suomalaisella on älypuhelin jatkuvasti mukanaan, joten on aivan loogista, että siihen liittyvät nykyään niin työasiat kuin omat arkiset oman elämän asiat. Monilla voi olla tämä kaikki yhdessä luurissa, kun toisilla voi olla käytössä jopa useampia luureja eri rooleissa.
Digitaalinen arki on integroitunut osaksi kotitalouksien rutiineja. Tilastokeskuksen ja useiden markkinatutkimusten mukaan suomalaisten ruutuaika on jatkanut kasvuaan vielä koronapandemian aiheuttaman piikin jälkeenkin. Nykyään keskimääräinen suomalainen viettää verkossa useita tunteja päivittäin, pahimmillaan se tarkoittaa digiähkyä, joka alkaa töissä ja kasvaa kotona saavuttaakseen mitat, jotka eivät kaikille ole kestävällä tasolla. Siksi on esille noussut myös vastavoima, digital detox, mutta tosiasia on, että nykyaikainen suomalainen arki rakentuu digitaalisten alustojen varaan.
Samalla kun digitaaliset alustat Woltista suoratoistoon ja pelaamiseen ovat tulleet ottamaan ison osan kasvaneesta vapaa-ajasta, myös rahapelit ovat siirtyneet samoille linjoille, mistä esimerkkinä Ruhtinas nettikasino. Kun ihmiset ovat jo valmiiksi digitaalisia, on luonnollista, että myös kaikki pelaaminen on siirtynyt digiaikaan ja mobiiliaikaan – myös perinteiset pelit, kuten kasinopelit, pasianssi, shakki ja monet lautapelit.
Ruutuaika kasvussa
On helppo luoda isoja otsikoita suomalaisten käyttämästä ruutuajasta ja sen kasvusta. Suomalaisten päivittäinen ruutuaika on saavuttanut uusia ennätyksiä viime vuosina. Vielä muutama vuosi sitten neljä tuntia päivässä tuntui paljolta, mutta nykyään se on monelle vasta alkulämmittelyä. Erityisesti 15–24-vuotiaiden keskuudessa viihdekäyttö ja sosiaalinen media hallitsevat ajankäyttöä, mutta vanhemmissa ikäryhmissä neljän tunnin ruutuaika täyttyy jo töissä, ja sen päälle tulee vielä oman vapaa-ajan ruutukäyttö. On siis väärin nostaa esille vain alle 25-vuotiaat, kun tosiasiassa ruutukäyttö on lisääntynyt valtavasti kaikissa ikäryhmissä. Toisaalta sitten on ihmisiä, jotka tykkäävät tehdä itse käsillään töitä, ovat töissä teollisuudessa tai palvelualoilla, ja näiden ihmisten ruutuaika ei välttämättä lisäänny edes vapaa-aikana, ei siis ole yhtä suomalaista perustyyppiä tai ikää, jonka perusteella voidaan luoda harha-ajatuksia suomalaisten digiarjesta. Jokainen suomalainen luo juuri omanlaiset digitavat, jotka sopivat hänelle ja kuvastavat hänen omaa elämäänsä.
Käyttötavat ovat erilaistuneet eri laitteiden välillä. Älypuhelin on ensisijainen väline nopeaan tiedonhakuun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tietokoneet ja tabletit ovat puolestaan säilyttäneet asemansa työnteossa ja syvällisemmässä verkko-opiskelussa. Uudet puhelimet, kuten vaikkapa Samsungin uutuus S26 haastaa jo monet konsoli- ja tietokonepelaajat loistavilla ominaisuuksillaan myös pelikoneena. Mobiilipelaaminen haastaakin määrissä jo oikeasti muut pelaamisen tavat. Eikä ihme, onhan älypuhelin pelikone, joka on aina mukana.
Tilastot osoittavat, että myös vanhemmat ikäpolvet ovat löytäneet tiensä digipalveluiden pariin. Yli 75-vuotiaiden internetin käyttö on kasvanut merkittävästi ja palveluiden helppokäyttöisyys on tässä avainasemassa. Digitaalinen kuilu on kaventunut, vaikka tukea tarvitaan edelleen monimutkaisemmissa toiminnoissa. Yhteiskunnallinen muutos kohti digiarkea on myös pakottanut kaikki digitaalisuuteen monien valtion palveluiden siirtyessä digiensin palveluiksi. Samalla on havaittu, että erilaisten digitaalisten palveluiden elinkaaret ovat huomattavasti lyhyempiä kuin perinteisten palveluiden. Syynä on luonnollisesti tekninen kehitys, joka sysää vanhat palvelut sivuun ja tuo uudet esille, ja pakottavat ne ihmisten käyttöön.
Tekoälyn läpimurto
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tapaamme kuluttaa ja tuottaa sisältöä verkossa. Vuonna 2024 tekoälysovellukset nousivat ryminällä suosituimpien verkkopalveluiden listalle. Nyt vuonna 2026 tekoäly on jo arkipäiväinen työkalu monelle suomalaiselle. Suurin asia, missä tekoäly on ollut keskusteluissa, on toisaalla ihmisten muuttunut hakukonekäyttäytyminen, jossa monille riittää tekoälyn antama vastaus, ja toisaalla tekoälyn tuomat mahdollisuudet kuvien ja videoiden tekemiseen ilman ihmistä.
Tekoälyä käytetään sekä yrityselämässä että arjessa tekstien tuottamiseen, kääntämiseen ja tiedon tiivistämiseen. Opiskelijat hyödyntävät tekoälyä oppimisen tukena ja työelämässä se on tehostanut rutiinitehtäviä. Mutta tekoäly on läsnä vähitellen kaikessa muussakin. Tekoäly on peleissä, älypuhelimissa, televisioissa ja kohta omalla tavallaan varmasti myös keittiökoneissa, kuten jääkaapit ja pakastimet. Tekoälyn tarkoitus on auttaa meitä töissä ja arjessa. Se tulee poistamaan monia työpaikkoja, mutta tämä digitaalinen siirtymä tekevästä työstä kohti palveluita on ollut käynnissä jo vuosia.
Sosiaalinen media
Sosiaalisen median kenttä on pirstaloitunut entisestään, mutta tietyt jättiläiset pitävät pintansa. YouTube ja Facebook ovat säilyttäneet asemansa suomalaisten käyttäjien suosituimpien sivustojen joukossa, vaikka niiden käyttötarkoitukset ovat muuttuneet. YouTube on nykyään monelle ensisijainen oppimis- ja viihdekanava ja Facebook vanhempien ikäryhmien ryhmäkanava.
TikTok ja Instagram hallitsevat nuorempien aikuisten visuaalista maailmaa ja lyhytvideoiden suosio on valtava. Sisältöjen on oltava aitoja ja nopeasti kulutettavia, jotta ne herättävät huomiota algoritmien viidakossa. Käyttäjät arvostavat yhä enemmän yhteisöllisyyttä ja henkilökohtaista vuorovaikutusta.
Vuonna 2026 on nähtävissä myös trendi, jossa käyttäjät kaipaavat taukoa jatkuvasta virrasta. Digitaalinen hyvinvointi ja tietoinen ruutuajan rajoittaminen ovat nousseet keskusteluun. Monet suomalaiset pohtivatkin nyt, miten tasapainottaa verkkomaailma ja fyysinen todellisuus. Kehitys itsessään on ollut valtavan nopeata ja ajatus tasapainosta perinteisen maailman ja tulevan maailman välissä on tärkeätä käydä nyt yhteiskuntien pohtiessa tulevaisuuden kehityssuuntiaan ja painopisteitään.
Verkkokauppa ja palvelut
Suomalaiset ovat siirtyneet hoitamaan lähes kaikki arjen asioinnit verkossa. Pankkipalvelut ja viranomaisasiointi ovat olleet digitaalisia jo pitkään, mutta nyt myös kaupankäynti on kokenut murroksen. Social shopping eli ostaminen suoraan sosiaalisen median sovelluksista on yleistynyt. Tämä kaikki on tuonut paljon uutta suomalaisten saataville, mutta samalla se on valitettavasti näivettänyt isoja osia suomalaisesta paikallisesta liikekulttuurista.
Ruokaostokset ja päivittäistavarat tilataan yhä useammin kotiinkuljetuksella tai noutopisteisiin. Tämä säästää aikaa ja on integroitunut osaksi lapsiperheiden kiireistä arkea, mutta samalla se on myös tuonut tullessaan aivan uudenlaisia ongelmia – esimerkiksi kauppojen palvelutiskit alkavat olla historiaa ja syynä on asiakkaiden käyttäytyminen: halutaan ostaa valmiita pakkauksia, joista näkyy helposti, mitä tuotteet maksavat.
Osa palveluista onneksi on yhä sellaisia, joita ei voi digitaalisesti tehdä. Suomalaisten kaupunkien katukuvassa tämä laaja-alainen kehitys on näkynyt vanhojen myyntiliikkeiden poistumisena ja palveluiden kuten kauneuspalveluiden, parturiliikkeiden ja kampaamoiden tullessa niiden tilalle.
Koti ja teknologia
Kodin laitteiden kytkeytyminen verkkoon on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Älykkäät kodinohjausjärjestelmät, kuten lämmityksen ja valaistuksen hallinta, ovat yleistyneet suomalaisissa kodeissa. Joka viides 35–44-vuotias hyödyntää jo jotain älykodin teknologiaa. Jos koti on teknologiassa kiinni, on varsin todennäköistä, että myös sen asukkaat ovat lisääntyvässä määrin kiinni online palveluissa ja alustoissa.
Internetin kautta ohjattavat turvajärjestelmät, kuten lukot ja kamerat, tuovat mielenrauhaa asukkaille. Teknologia ei ole enää vain harrastajien heiniä, vaan se on osa asumisviihtyvyyttä. Älykkäät kodinkoneet ja viihteen suoratoistopalvelut kuluttavat merkittävän osan kodin kaistanleveydestä. Suomalainen koti on muuttunut viihdekeskukseksi ja etätyötoimistoksi samanaikaisesti kun yhteiskunnan määrittelemät valokuituyhteydet laajenevat vähitellen kohti jokaista suomalaista.
Digitaalisen käytön trendit
Suomalaisten verkkokäyttäytymisessä on nähtävissä selkeitä painopistealueita, jotka määrittävät tulevaisuuden suuntaa. Alle on koottu tärkeimmät huomiot nykytilasta:
- Tekoälyn integraatio: Lähes puolet suomalaisista on kokeillut tekoälyä.
- Ikääntyneiden aktivisuus: Yli 60 % 75–89-vuotiaista käyttää internetiä säännöllisesti.
- Viihteen monikanavallisuus: YouTube säilyttää asemansa katsotuimpana videopalveluna.
- Asioinnin keskittyminen: Yli 90 % suomalaisista hoitaa pankki- ja viranomaisasiat ensisijaisesti verkkopalveluissa, koska yhteiskunta on näin palvelunsa rakentanut.
- Älykodin kasvu: Kodin turva- ja ohjausjärjestelmien käyttö on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
Suomalaisten digi- ja mobiilikäyttö on eurooppalaisittain määrältään aivan kärjessä. Suomalaiset ovat tilastollisestikin online-kansakunta.
