Suomalainen pituushyppy on tuonut vuosikymmenten aikana useita tunnettuja urheilijoita julkisuuteen. Laji nousi Suomessa suureen suosioon jo viime vuosisadan alkupuolella. Monet ennätykset ovat säilyneet pitkään, mikä kertoo kovasta tasosta. Samalla nuoret urheilijat yrittävät jatkuvasti nousta vanhojen huippujen rinnalle, mikä on kuitenkin osoittautunut haastavaksi.
Pituushypyllä on Suomessa pitkä historia. Laji kuului jo varhain yleisurheilun suosituimpiin lajeihin, koska se ei vaadi juurikaan varusteita ja on näin helppo aloittaa. Pituushyppy on myös suosittu vedonlyönnin kohde, josta löytyy kohteita esimerkiksi Casino Alawin -sivustolla ja monilta muilta vedonlyöntisivustoilta. Varsinkin kansainvälisten arvokisojen aikaan ihmisten kiinnostus herää pituushyppyä kohtaan. Yleisö seuraa erityisesti olympialaisia sekä MM- ja EM-kisoja tarkasti.
Kuten olet varmasti huomannut, Suomen ennätykset ovat muuttuneet harvoin viime vuosikymmeninä. Se kertoo siitä, kuinka vaikeaa huipputulosten tekeminen on. Pituushypyssä pienetkin erot ratkaisevat paljon. Hyvä hyppy vaatii nopeutta, voimaa ja tarkkuutta. Lisäksi pituushypyn harjoittelu kaipaisi Suomessa enemmän resursseja, jotta harjoitusolosuhteita ja kilpailuja voitaisiin kehittää.
Miesten pituushypyn viimeisin ennätys nähtiin vuonna 2020
Miesten pituushypyn Suomen ennätys on edelleen yksi suomalaisen yleisurheilun parhaista tuloksista. Vuosituhannen alussa Tommi Evilä hallitsi lajia suvereenisti ja paransi Suomen ennätystä useita kertoja. Tuolloin voittajavedoissa oli mahdollista saada hyviä kertoimia kiinni, mikäli pelasi Evilän puolesta. Nykyään pituushypystä voi löytää kohteita Casino Alwin -sivustolta varsinkin suurten kansainvälisten kilpailujen aikana.
Jos olet seurannut pituushyppyä, muista varmasti vuoden 2005 tapahtumat. Se on jäänyt monien yleisurheilun seuraajien mieleen, koska silloin Evilä oli elämänsä kunnossa. Hän paransi ennätystään jopa kahteen kertaan ja toi samalla kansainvälistä näkyvyyttä suomalaiselle yleisurheilulle.
Viime vuosikymmenten Suomen ennätykset pituushypyssä ovat seuraavat:
- 1989: Jarmo Kärnä 816 cm
- 2005: Tommi Evilä 818 cm
- 2005: Tommi Evilä 819 cm
- 2008: Tommi Evilä 822 cm
- 2020: Kristian Pulli 827 cm
Vasta vuonna 2020 Kristian Pulli onnistui rikkomaan Evilän tekemän aiemman ennätyksen. Hän onnistui Espoossa järjestetyissä kilpailuissa ponkaisemaan huikean 827 senttimetriä kantaneen hypyn. Tällä hän onnistui rikkomaan Evilän aikaisemman 822 senttimetrin leiskautuksen, jonka hän teki Göteborgissa 12 vuotta aiemmin.
Naisten puolella uudet ennätykset ovat olleet tiukassa
Naisten pituushypyssä Suomen ennätys kuuluu Ringa Ropolle, joka hyppäsi tuloksen 685 senttimetriä vuonna 1990. Tulos on säilynyt lähes 30 vuotta, mikä kertoo siitä, kuinka kovatasoinen pituushyppääjä Ropo oli. Pitkäikäinen ennätys kertoo siitä, kuinka vaikeaa huipputasolle pääseminen on.
Kuten alla olevasta listasta voit nähdä, naisten viisi pisintä hyppyä ovat kaikki hänen nimissään:
- 1988: Ringa Ropo 667 cm
- 1989: Ringa Ropo 676 cm
- 1989: Ringa Ropo 677 cm
- 1989: Ringa Ropo 682 cm
- 1990: Ringa Ropo 685 cm
Vaikka naisten pituushypyn harjoittelussa käytetään nykyään enemmän teknologiaa ja tarkkoja analyyseja, uutta Suomen ennätystä ei ole nähty pitkään aikaan. Tällä hetkellä suurin puute on kuitenkin resurssien vähyys sekä todellisten lahjakkuuksien saaminen pituushypyn pariin. Se tarkoittaa myös suuria kertoimia, mikäli haluat veikata Casino Alwin -sivustolla uuden ennätyksen puolesta tulevissa kisoissa.
Pituushyppy kilpailee nuorten suosiosta muiden lajien kanssa
Pituushyppy kiinnostaa Suomessa edelleen monia nuoria yleisurheilijoita. Laji on hyvin esillä esimerkiksi koulujen kilpailuissa ja paikallisissa seuroissa. Olet varmasti itsekkin hypännyt pituutta koulun liikuntatunneilla. Monet nuoret kokeilevat pituushyppyä jo varhain, koska se ei vaadi sen kummempia varusteita.
Vaikka suomalaiset seurat ovat kehittäneet valmennusta aktiivisesti, lajilta puuttuu resursseja. Nuorille tulisi tarjota aikaisempaa paremmat olosuhteet ympärivuotiselle harjoittelulle. Hallikausi antaa toki urheilijoille mahdollisuuden kilpailla myös talvella. Se auttaa kehitystä, koska hyppääjät voivat harjoitella ja kilpailla ympäri vuoden.
Yksi keskeinen ongelma on kuitenkin se, että Suomessa resurssit ovat pienet suosituimpien harrastuslajien ulkopuolella. Kuten varmasti tiedät, varsinkin jääkiekko vetää paljon lahjakkaita nuoria, minkä lisäksi jalkapallo on erittäin suosittua. Näin monille yleisurheilulajeille, kuten pituushypylle, ei välttämättä riitä nuoria harrastajia. Koska Suomessa on muutoinkin pieni väestö verrattuna pituushypyn huippumaihin, lahjakkaita nuoria ei vain ole riittävästi.
