Peninkulma tarkoittaa nykyisin tasan kymmentä kilometriä. Peninkulman pituus on vaihdellut useaan otteeseen ennen nykyistä määritelmää, ja mitta oli Suomessa virallisessa käytössä satoja vuosia ennen kuin kilometri syrjäytti sen arkikielestä.
Peninkulma kilometreinä
Nykyinen peninkulma on tarkka luku: yksi peninkulma vastaa kymmentä kilometriä. Peninkulma km -muunnos on siis suoraviivainen, sillä peninkulmien määrän kertoo kymmenellä. Kielitoimiston sanakirja luonnehtii peninkulmaa yhdeksi vanhoista pituusmitoista, joka nykykielessä tarkoittaa yleensä kymmentä kilometriä.
Määritelmä ei kuitenkaan ole ollut aina näin pyöreä. Ennen vuotta 1655 Suomessa käytettiin niin sanottua vanhaa suomalaista peninkulmaa, joka vastasi arviolta viittä tai kuutta kilometriä, sillä lähteet eivät ole tästä täysin yksimielisiä, joten kyseessä on karkea arvio. Vuonna 1655 Ruotsi-Suomessa siirryttiin ruotsalaiseen peninkulmaan, joka määriteltiin kymmeneksi virstaksi eli 10,688 kilometriksi. Tämä pidempi mitta oli käytössä yli kaksisataa vuotta.
Kun Suomi siirtyi metrijärjestelmään vuonna 1887, peninkulma-nimitys jäi puhekieleen, mutta sen pituus pyöristettiin tasan kymmeneksi kilometriksi. Ruotsi ja Norja tekivät saman ratkaisun kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1889.
Peninkulman historia ja alkuperä
Sana peninkulma juontuu vanhasta koiran nimityksestä peni. Yleisen käsityksen mukaan sana on alun perin ollut peninkuuluma: matka, jonka päähän koiran haukku kuuluu tyynellä säällä. Sanan loppuosa on vaihdellut murteittain, ja vanhoissa teksteissä esiintyvät sekä kulma-, kuorma- että kuuluma-loppuiset muodot samaa mittaa tarkoittaen.
Peninkulman pituus ei ole koskaan ollut sattumanvarainen, vaikka sen alkuperä kuulostaa siltä. Vuodesta 1655 lähtien mitta perustui virstaan, joka puolestaan oli sidottu maanmittauksen käytäntöihin. Suomen virsta oli 1068,8 metriä, mikä teki kymmenestä virstasta 10,688 kilometriä eli juuri sen pituuden, joka peninkulmalle vahvistettiin.
Metrijärjestelmän myötä peninkulmasta tuli symbolinen mitta. Se ei enää perustunut vanhaan virstaan, vaan siitä tehtiin yksinkertaisesti pyöristetty kymmenen kilometrin mitta. Suomen nykyinen mittayksikköasetus ei tunnista peninkulmaa virallisena pituusmittana lainkaan, vaikka sana elää edelleen kielessä.
Peninkulma nykykielessä
Suomessa peninkulmaa käytetään nykyään harvoin, sillä kilometri on korvannut sen lähes kokonaan arkipuheessa. Ruotsissa tilanne on toinen: mil on edelleen yleinen puhekielen mitta, ja esimerkiksi autojen polttoaineenkulutus ja ajetut kilometrit ilmoitetaan usein peninkulmina. Auto, jolla on ajettu 4 900 mil, on kulkenut 49 000 kilometriä.
Peninkulma on säilynyt myös suomenkielisessä kirjallisuudessa. Kersti Juvan suomennoksessa Taru Sormusten herrasta englanninkielinen mitta league on käännetty peninkulmaksi, tarkemmin sanoen puoleksi peninkulmaksi kutakin leaguea kohden.
Muita vanhoja suomalaisia pituusmittoja
Peninkulma ei ollut ainoa käytöstä poistunut suomalainen pituusmitta. Rinnalla käytettiin useita muita mittoja, joista osa liittyi läheisesti arkiseen elämään:
- Virsta, joka oli Suomessa 1068,8 metriä ja toimi peninkulman perusyksikkönä
- Kyynärä, kyynärpäästä keskisormen kärkeen ulottuva matka
- Vaaksa, peukalon ja etusormen kärjen välinen etäisyys
- Poronkusema, lappalaisten käyttämä mitta matkalle, jonka poro jaksoi kulkea ilman virtsaamistaukoa, enimmillään noin 7,5 kilometriä
Nämä mitat kertovat, että ennen metrijärjestelmää etäisyyksiä mitattiin usein ihmisen tai eläimen kautta, ei abstraktin standardin avulla.
Meripeninkulma eroaa peninkulmasta
Meripeninkulma kuulostaa peninkulman sukulaiselta, mutta kyseessä on täysin eri mitta. Yksi meripeninkulma on tasan 1852 metriä, ei kymmenen kilometriä. Tieteen termipankin mukaan kansainvälinen meripeninkulma vastaa täsmälleen 1852:ta metriä.
Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kaariminuutiksi eli matkaksi, jonka yksi kuudeskymmenesosa-aste vastaa maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin mitattuna. Koska maapallo ei ole täydellinen pallo, tarkka pituus vaihteli hieman leveysasteen mukaan. Vuonna 1929 pidetyssä Monacon konferenssissa meripeninkulman pituudeksi sovittiin kansainvälisesti tasan 1852 metriä.
Meripeninkulmaa käytetään edelleen aktiivisesti meri- ja ilmaliikenteessä. Se ei ole SI-järjestelmän mukainen yksikkö, mutta sitä saa käyttää SI-yksiköiden rinnalla merenkulussa ja ilmailussa.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko on yksi peninkulma?
Yksi peninkulma tarkoittaa nykyisin tasan kymmentä kilometriä. Ennen vuotta 1887 peninkulma oli pidempi, 10,688 kilometriä, ja sitä ennen vielä lyhyempi, arviolta viidestä kuuteen kilometriä.
Mistä tulee peninkulma?
Sana peninkulma juontuu todennäköisesti muodosta peninkuuluma, joka tarkoitti matkaa, jonka päähän koiran haukku kuuluu tyynellä säällä. Sana peni on vanha suomen kielen sana koiralle.
Miten pitkä on meripeninkulma?
Meripeninkulma on tasan 1852 metriä, eikä sitä pidä sekoittaa maalla käytettyyn kymmenen kilometrin peninkulmaan. Mitta perustuu alun perin leveysasteen kaariminuuttiin, ja sen pituus vahvistettiin kansainvälisesti vuonna 1929.
Kuinka monta kilometriä on 2 peninkulmaa?
Kaksi peninkulmaa vastaa 20:tä kilometriä, koska yksi peninkulma on kymmenen kilometriä. Vanhalla, ennen vuotta 1887 käytetyllä peninkulmalla laskettuna kaksi peninkulmaa olisi ollut noin 21,4 kilometriä.
